Olimme Riccin kanssa paivan reissulla Swan Walleylla. Kavimme ensin suklaatehtaalla maistelemassa ihania suklaita. Ostimme myos parit ja olikin aika tyyrista. Yksi suklaanpalanen maksoi n.1,20e. Oli ne kyl tosi hyvia. Sen jalkeen menimme pitsalle. Ja sen jalkeen jatskeja maistelemaan. Ja viela sen jalkeen kavimme eri viinitiloilla maistelemassa erilaisia viineja. Oli tosi kisa reissu.

Naa kuvat tulostus talla kertaa tosi hassusti. Hyppivat ihme jarjestykseen, mut yrittakaa pysya mukana. Kuten jo kuvista naitte,siellahan oli sit se mun ensimmainen HUNTSMAN! Eikos olekkin komia. Katsoin pullon kylkea, et mika se siina oikein on rytyssa ja kiljuin, koska olin varma et se oli hamis. Ricci ihmetteli ,et mika nyy on hatana. Sit naytin ylahyllya,mis hamis komeili. Ja Ricci sanoi,et nayttaa ihan hiirelta. Sit han alkoi ruiskuttaa otokka myrkkya hamiksen paalle, josta se sit vallan riemastui. Siel se meni ympari seinaa. Ma seisoin tuolilla ja otin kuvia. Lopulta Ricci otti harjan ja hamis tipahti lattialle. Se teppasteli mun kengan paalla. Ricci paatti pistaa sen purkkiin ja sit mika alynvalays...han pani sen pakastimeen(en todellakaan tieda miksi), mut siel se nyt on. Puhuimme yks paiva Taijan ja Tomin kaa skypes ja Ricci otti sen hamiksen pakkasest ja  esitteli heil. Se ei ollu enaa niin ison nakoinen, koska se oli rutussa. Mut  iljettava se oli kuiteskin. Sil oli myos aika kivat hampaat. En nukkunu seuraavana yona pal mitaan, ku katselin koko ajan seinille, et mis on huntsman. Taytyy kyl myontaa, et en peljastyny hamista niin paljon mita Suomes kuvittelin. Ja Riccikin sanoi samaa. Mun mielest noitten kuvien katseleminen on paljon kauheampaa kuin hamis livena. En ma sita silti heti halua uudestaankaan naha....Tarita sanoi, et olihan se hyva et vihdoin nain huntsmanin, ku tein niin paljon tutkimustyota sen eteen ennen lahtoa. Sita tosiaan tein ja valvosin monet yot. Typeraa taa kauhee araknofobia!! Ricci sanoi, et nyt mun taytyy alkaa pitelemaan hamis purkkia kadessani. Hiukan siedatyshoitoa mulle.Yeah right!